telescope.fi/hallstrom

Kruunuhäät

Petter Hällströmin suku

JUHLI NÄYTTÄVÄSTI KAUHAJOELLA KRUUNUHÄIDEN MERKEISSÄ

Mika ja Minna Peltosen (os. Mäki-Kala) ikimuistoiset häät Kauhajoella, Hämes-Havusessa, 5 - 6.8.2006. Mika kuuluu Petter ja Elisabet Hällströmin sukuun ja nyt myös vaimonsa Minna.

Kauhajoki oli valittu Petter Hällströmin suvun sukujuhlapaikaksi suvun kantavanhempien Petter Hällströmin ja Elisabet Ariinin hääpäivän 14.4.1726, 280-vuotispäivän kunniaksi. Heidät vihittiin Kauhajoella ja häitä vietettiin Knuuttilan talossa nimismies Juho Heikinpoika Reinin ja tämän puolison Elisabet Steenin luona, joka oli Elisabet Ariinin äitipuolen serkku.

Sukujuhlien aikana noin 1500 sukulaista saivat osallistua kymmeneen eri tapahtumaan, joiden arvokas ohjelma toi monipuolisesti esille suvun saavutuksia. Kaukaisimmat vieraat olivat Kanadasta ja Yhdysvalloista.

Sukujuhlan valmisteluja tehtiin kahden vuoden ajan. Sukujuhlan ja hääjuhlan paikallisina järjestelijöinä ja vastuunkantajina toimi sukujuhlien juhlatoimikunta puheenjohtajansa Sirkka-Liisa Havusen johdolla. Samoin hääjuhlan yli 50 esiintyjää olivat kaikissa häiden järjestelytehtävissä talkoohengessä mukana. ”Tunnelma on nyt haikea, se oli meille kaikille ikimuistoinen kesä!”

Sukujuhlan kohokohta oli hääjuhla Hämes-Havusessa, jolloin vietettiin Petter Hällströmin ja Elisabet Ariinin näytelmällistä hääjuhlaa. Morsiusparina näytelmässä olivat Mika Peltonen ja Minna Mäki-Kala, jotka kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä vihkikin myös todellisuudessa. Jorma Aro oli käsikirjoittanut ja ohjannut hienon ja juhlallisen hääseremonian kaksi sataa vuotta vanhan mallin mukaan. Itse vihkiseremonia tapahtui isossa pyöreässä teltassa.

Paikalla oli noin 900 häävierasta, jotka myös nauttivat hääaterian ja tanssivat häitä aina puoleen yöhön asti. Juhlien pitopalvelusta vastasi Pitopalvelu Minna-Maria. Yrityksen omistaa yrittäjä Minna Lakso.

Mikalle ja Minnalle hääjuhla oli ikimuistoinen tapahtuma

Hääjuhla oli tapahtumana ikimuistoinen ja jännittävä. Hääjuhlan ohjelmaan kuului paljon erilaisia tansseja, musiikkia ja ohjelmanumeroita, joita harjoiteltiin runsaasti, lähes vuoden ajan.

Vihkiseremonia oli 1700-luvun kaavan mukainen, sisältäen mielenkiintoisia yksityiskohtia. Mika ja Minna antavat suurkiitokset kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilälle, joka teki paljon työtä asian eteen.
- Vaatetuksen hankkiminen ja etsiminen mm. teattereista oli myös aikamoinen urakka, mutta kunnialla selvittiin, Minna ja Mika kertovat.

Kruunuhäiden ohjelma

Puhemies toivotti hääväen tervetulleeksi juhlaan ja kertoi hääväelle ohjelman kulun.
Ohjelma alkoi kun piika juoksi yleisön eteen ja huusi: "Ny ne tuloo-hääväki tuloo-pelimannikki jo soittaa" .
Häätalon isäntä ja emäntä vastaanottivat vieraat. Viimeisenä asteli arvokkaasti kirkkoherra vaimonsa kanssa.

Ennen vihkimistä veisattiin suvivirsi.

Hääpari vihittiin 1700- luvun kaavan mukaan. Kirkkoherra paljasti että kyseessä on myös oikea vihkiminen.

Seuraavaksi vuorossa olivat onnittelut ja morsiammen lähisukulaisen kiitokset puhemiehelle hyvästä naimakaupasta.

Hääväki siirtyi ruokailemaan. Tarjolla oli mm. "mettän" lintuja, silakkaa, perunaa, lanttua ja sahtia.

Tanssiosuus

Musiikkina oli mm. "pöyröövalssi" ja Papin Taati eli hääpari sai kunnian tanssia Kirkkoherran ja Kirkkoherran vaimon (Jouko ja Helena Ala-Prinkkilä) kanssa.

- Se oli harvinainen tapahtuma, että tanssimme julkisesti häissä Kirkkoherran kanssa, Mika ja Minna kertovat. Häävalssina oli "on neitonen kaino armainen".

Tytöt hyvästelivät morsiammen "Itkupolskan " soidessa ja morsian siirtyy akkain pariin.� Seuraavaksi oli vuorossa Akkojen rinki. Musiikkina oli vanha kauhajokinen "Kruununpurotes polska".

Sitten muodostettiin Poikaan rinki, jossa pojat pyörittivät sulhasta "Hauranmaan polskan" tahdissa. Lopuksi sulhanen heitettiin ilmaan. Seuraavaksi oli Äijään rinki, jossa hääväen äijämiehet pyörittivät sulhasta "Harmaapäiren Spelin" tahdissa.� Hääväki tanssi� "Kehruuvalssia"

Häjyt tuloo

Hoijakkaringin aikana "Häjyt" saapuivat, joivat viinaa, tappelivat ja yrittivät varastaa morsiammen. "Päähäjy" tanssi muutaman tahdin morsiammen kanssa kunnes sulhanen hätisti "päähäjyn" pois.

Ohjelmassa oli seuraavaksi hääkakun leikkaus.

Hääpari oli vielä hetken suuren yleisön parissa, kunnes vetäytyi viettämään iltaa ja häitään omien vieraidensa pariin.

Oikeat häät olivat yllätys juhlaväelle

- Olimme jo aikaisemmin päättäneet viettävää häitä samana kesänä kuin sukujuhlat. Häidemme päivämääräkin oli jo sovittuna. Kun ensimmäiset kruunuhäät näytelmän harjoitukset oli pidetty, meille molemmilla heräsi ajatus, että nyt tehdäänkin jymy yllätys, sekä itselle että vieraille. Meidän häät pidetäänkin kruunuhäiden muodossa.

- Siitä sitten alkoi häiden valmistelu ja salailu. Emmehän voineet kertoa asiasta kuin muutamille ihmisille.
Vasta loppusuoralla kerroimme omille sukulaisille ja vieraille asiasta ja pyysimme heitäkin olemaan juonessa mukana. Oikeat häät tulivat täytenä yllätyksenä. Näytelmän esiintyjille kerroimme vasta viimeisessä harjoituksessa.

- Kun teimme päätöksen häidemme pitämisestä sukujuhlilla, ajattelimme hääjuhlan olevan "hieman" pienimuotoisempi kuin mitä se loppujenlopuksi oli. Ennakkoilmoittautuneiden määrä paisui kuin pullataikina pitkin kesää, hääpari kertoo.

- Mutta kun olimme päättäneet niin se pitää, he uhoavat pohjalaisittain.

Mika ja Minna arvostavat pohjalaisia juuriaan.

- Murre, musiikki, suuret juhlat ja suoruus ovat pohjalaisuutta. "Yhyres" tekeminen ja kova usko itseensä pienellä uholla ovat pohjalaisuuden tunnusmerkkejä. Olemme molemmat kotoisin Kauhajoelta.

Kiitos yhteistyöstä Mika ja Minna Peltoselle, Jorma Arolle, Sirkka-Liisa Havuselle ja Minna Laksolle.


Teksti: Merja Hietaranta-Mäkinen
Lehti: Juhlien Helmet / Etelä-Pohjanmaa
www.juhlienhelmet.fi