Hällströmin suku Kauhajoella

Toivo S. Äijö FT, professori

Petteri ja Elisabet Hällströmin Maria-tyttären lapsenlapset Antti ja Albertiina Ala-Hyövälti päätyivät molemmat avioliittoon Kauhajoelle samana vuonna 1835 ja molemmat häät olivat maaliskuussa. Heistä polveutuvat Kauhajoen alkuperäiset ja vanhimmat Hällström-jälkeläiset.

1. KAUHAJOENKYLÄ JA ARONKYLÄ: HAUTANIEMESTÄ KORPI-AROON

Antti Antinp. Ala-Hyövälti (1809-1868) avioitui 25.3.1835 Kauhajoelle Hautaniemen taloon Serafia Vilhelmiina Matint. Hautaniemen (1817 – 1858) kanssa. Hän otti vävynä ajan tavan mukaisesti talon mukaan sukunimen Hautaniemi. Koska Serafian vanhin veli Hermanni kuoli nuorena ja nuorempi veli Kalle Maunu siirtyi Keski-Aron isännäksi pääsivät Serafia ja Antti Hautaniemi jatkoivat isäntäväkenä vuodesta 1836 lähtien. Antti menestyi hyvin ja oli mm. Kauhajoen kirkonisäntänä Serafian isän jälkeen 1836-68.

Hautaniemen tilan oli alun perin perustanut Heikkilän vävy Matti Tuomaanpoika n. 1757. Hällström sukukirjan osassa IV kerrotaan mielenkiintoinen anekdootti siitä miten Serafian isä Matti Juhonp. oli päätynyt Hautaniemen isännäksi Suomen sodan (1808-09) pyörteissä. Sodan aikana eräs torppari oli ottanut omin lupineen kasakkakapteenilta ratsun ja pyysi Hautaniemen isännältä Matti Matinpojalta lupaa pitää sitä Hautaniemen tallissa kunnes saisi sille rakennettua tallin torpallaan. Kasakat tulivatkin Hautaniemeen ja hevonen tallissa hirnui omistajalleen, joka tunnisti heti hevosensa. Raivostuneena kapteeni uhkasi tappaa isännän rangaistuksena hevosensa varastamisesta. Emännän rukouksista kapteeni heltyi sen verran, että lupasi säästää isännän hengen sillä ehdolla että tämä toimittaisi kolmessa päivässä toisen samanarvoisen hevosen kasakoille. Kasakat mukanaan isäntä etsi hevosta, mikä sodan aikana oli vaikeata. Lopulta he löysivät Hyypästä Ala-Pantin Iso-Ojaniemen torpasta hevosen, mutta hevosen omistaja, torppaa asuva Ala-Pantin poika Matti Juhonp. ei halunnut luopua hevosestaan. Kun Hautaniemen isäntä kertoi häntä odottavasta kohtalosta, Matti Juhonp. suostui luovuttamaan hevosen raskailla ehdoilla: Hautaniemen isännän oli hevosen vastineeksi vaihdettava talonsa Matti Juhonpojan torppaan ja maksettava vielä 100 velkariksiä rahaa. Serafian yritteliäs isä Matti Juhonp. hoiti uuden talonsa hyvin ja talo oli hyvissä varoissa. Kuten yllä mainittiin hän toimi jopa Kauhajoen kirkon isäntänä 1817-1835.

Antti ja Serafia saivat kahdeksan lasta, joista seitsemän saavutti aikuisiän: Vanhin poika Matti Antinp. päätyi Rinta-Filppulan isännäksi. Seuraava poika Sameli (Kuuttinen) päätyi torppariksi ja maanviljelijäksi. Ehkä menestyksekkäin oli kolmas poika Hermanni Antinp., joka avioitui Korpi-Aron tyttären Sofia Jaakont. Arosen kanssa. Seuraava tytär Emma Loviisa Antint. avioitui Juho Ketosen kanssa ja he muuttivat Amerikkaan. Antti Antinp. päätyi Ala-Laurusen isännäksi. Serafia Antint. avioitui Kustaa Myllymäen kanssa, joka muutti yksin Amerikkaan. Amalia Antint. avioitui Jaakko Alangon kanssa. Serafia-vaimo kuoli 1858 ja Antti avioitui uudelleen Vilhelmiina Hermannintytär Rahkon kanssa (1859), jonka kanssa hän sai vielä neljä lasta joista kaksi saavutti aikuisiän. Jaakko Antinp. Hautaniemi toimi seppänä ja Maria Kustaava Antitytär avioitui aseseppä Antti Haapasen kanssa.

Serafia ja Antti Hautaniemen jälkeen talon isännäksi päätyi kolmas poika Hermanni Antinp. (1842-1917), joka toimi myös kirkonisäntänä isänsä jälkeen. Herman Antinpoika päätyi vaimonsa Sofia Jaakont. Arosen kotitilan Korpi-Aron isännäksi 1879 ja Hautaniemi vuokrattiin (1880) ja myytiin (1884) tanskalaiselle Filip Lundbyelle. Sen jälkeen Hautaniemen talolla oli useita eri omistajia ja maista pääosa on palstoitettu ja myyty. (Lyhyen aikaa taloa omisti 1910-luvun lopulla myös Juho Latva-Äijö myöh. Latva-Heikkilä, joka oli Albertiina Antint- Latva-Äijön pojanpoika.). 1920-luvulta lähtien Hautaniemen pääosan omistajat ovat olleet teuvalaiset Hilja ja Viljami Heikkilä. Talosta on vielä jäljellä Antti Antinp. Ala-Hyövältin eli Hautaniemen 1840-luvulla rakentamat päärakennuksen osa ja vilja-aitta.

Korpi-Aron tila oli muodostettu 1813 Salomon Juhonp. Ala-Arolle (isäntänä 1813-26), joka ei kuitenkaan menestynyt, vaan myi talon 1900 velkariksillä Matti Joosepinp. Yli-Lauruselle ja siirtyi itse talonsa torppariksi. Matti Joosepinp. oli avioitunut jo 1819 aatelissukuisen Otteliana Aurora Sophia von Schantzin kanssa. Ottelianan veli Berndt Ludvig von Schantz oli ostanut Yli-Knuuttilan tilan, josta hän teki suvulleen kartanon. Matti Joosepinpoika ilmeisesti halusi tarjota vaimolleen tämän taustan mukaisen hienon elämän, mutta velkaantui niin pahasti, että velkojat asettivat hänet velkaholhoukseen. Matin poika Juho Jaakko Matinp. Korpi-Aro, joka käytti nimeä Jaakko Aronen, maksoi isänsä velat heti täysi-ikäiseksi ja isännäksi tultuaan.

Ehkä Jaakko Aronen sisuuntui isänsä kohtalosta niin paljon, että menestyi itse erityisen hyvin talon pidossa ja liikemiehenä. Hän toimi isännyyden ohella mm. kuudennusmiehenä, maakauppiaana ja kestikievarina. Jaakko Arosen tytär Sofia Jaakont. Aronen avioitui 1869 Hermanni Antinp. Hautaniemen kanssa, josta tuli 1879 Korpi-Aron isäntä. Jaakko ja Sofia Korpi-Aron vanhin tytär Anna Serafia avioitui Tuomas Valentin Iisakinp. Havusen kanssa, jonka jälkeläiset isännöivät Korpi-Aroa.

2. HÄLLSTRÖMIN SUKU ÄIJÖNKYLÄSSÄ

Alpertiina Antint. Ala-Hyövälti (1811-1867) avioitui 23-vuotiaana 6.3. 1835 Kauhajoella 24-vuotiaan leski-isännän Jaakko Juhaninp. Latva-Äijön (1810-1864) kanssa. Jaakko oli avioitunut ensi kerran jo 19-vuotiaana itseään 8 vuotta vanhemman säätyläisen, eli Kauhajoen lukkarin tyttären Neiti Serafiia Margareta Hoeganderin kanssa. Serafiia kuoli kuitenkin 1834 lapsivuoteeseen ja liitosta jäi eloon kaksi lasta. Nuorella parilla oli suuret haasteet edessään. Äijön talon olivat venäläiset kasakat polttaneet kostona kapinaan osallistumisesta (Kauhajoen kapina). Väkeä ei talossa ollut kovin paljon, sillä Jaakon äiti kuoli varhain ja lapsista eloon jäi vain Jaakko. Elossa olivat kuitenkin yhä Jaakon isä ja isoäiti. Isä oli arvostettu lautamies.

Alkuperäisen Äijön talon perusti Dionysius (Niisi) Antinpoika v. 1674 Kauhajoen rannalle joko nykyisen Ranta-Äijön paikalla tai siitä vähän etelään. Noin sata vuotta myöhemmin (1787) talo oli jaettu jo kahtia Rinta-Äijöksi ja Latva-Äijöksi. Rinta-Äijön saanut poika ei kuitenkaan onnistunut talon pidossa ja talo joutui v. 1807 vieraille, joten alkuperäistä Äijön sukua jatkoi vain Latva-Äijö. Jaakko oli saanut avioituessaan Latva-Äijön talon isältään 31.3.1830 eläkettä vastaan ja toimi isäntänä 1845-64. V. 1834 Serafiian kuoltua perunkirjassa talo arvioitiin 1200 pankkiruplan arvoiseksi. Talossa oli silloin 3 hevosta, 13 lehmää, 2 härkää, 9 lammasta ja 2 sikaa. Karjan arvo oli 180 ruplaa.

Jaakko ja Alpertiina Latva-Äijö saivat 8 lasta, joista viisi jäi eloon. Jaakko ja Alpertiina myivät talon 1.12.1862 samansisältöisillä kauppakirjoilla puoliksi kahdelle lapselleen ja näiden puolisoille: Jaakko pojalle (vaimo Alpertiina Liisa Rinta-Äijö) sekä Ulriika-tyttärelle (mies Samuel Jaakonp. Ala-Kohlu). Puolikkaan hinta oli 700 ruplaa "todellista hopearahaa" ja eläke

Äijön kylään jäivät Jaakko ja Alpertiina Latva-Äijön lapsista kolme vanhinta, ja heidän jälkeläisensä perustivat 17-21 taloa Äijön kylään tai kylän viereen. Siten voidaan sanoa, että Äijön kylä on harvinainen esimerkki siitä, että käytännöllisesti katsoen koko kylä kuuluu Hällström-sukuun. Lisäsyynä tähän on ollut se, että kylän talolliset solmivat harvinaisen paljon keskinäisiä avioliittoja. Jopa niin paljon, että ulkopuolisetkin sen huomasivat ja Kauhajoella sanottiin aikoinaan, että "Muut menevät naimisiin muitten kanssa, mutta äijönkyläiset toistensa kanssa." Pari muualta kylään muuttanutta sukuakin sidottiin pian avioliitoin Äijön-sukuun. Varmaankin omaisuuden säilyttäminen lähisuvulla oli yksi tärkeä syy tähän menettelyyn.

Alla esitellään Jaakko ja Alpertiina Latva-Äijön kolme vanhinta Äijönkylään jäänyt lasta, heidän jälkeläisensä sekä näiden perustamat talot. Vuoteen 1905 mennessä isojaossa arvioitiin näiden talojen yhteispinta-alaksi 2833 ha. Luonnollisesti talojen koko on kasvanut suvun laajentuessa.

Ulriika Jaakont. Latva-Äijö (1836-1905) avioitui 1861 Samuel Jaakonp. Ala-Kohlun (1837-1890) kanssa. Heillä oli kymmenen lasta, joista kuusi saavutti aikuisiän. Samuel omaksui sukunimen Äijö. Ulriikan ja Samuelin taloa kutsuttiin ensin Keskitaloksi ja myöhemmin Keski-Äijöksi. Ulriikan ja Samuelin lapsista seuraavat jäivät Äijönkylään:

Jaakko -> Mäki-Äijö (puoliso Elisabet Dematt Kohlu): 5 taloa (vanhin purettu)

Mäki-Äijö (Iisakki, Sorvari puolella), Mäki-Äijö (Viljami Kauran puolella -3),

Mäki-Äijö (Adele, Hilda, Fanni), Mäki-Äijö (Alfred, purettu)

Juho -> Uusi-Äijö (Puoliso Iida Keski-Marttila): 2 taloa

Uusi-Äijö, Hakala (Eevert Äijö),

Elisabet -> Palomäki (puoliso serkku Samuel Rinta-Äijö � Amalia)

Samuel -> Keski-Äijö (puoliso Hilma Sievi-Marttila): kymmenen lasta

Keski-Äijö, Äijö (Sylvi os. Keski-Äijö), Säntti (Helvi os. Keski-Äijö, Kalan

puolella): 3 taloa,.Mäkinen (Heikki Äijö), Perälä (Heikki Äijö)

Amalia Jaakont. Latva-Äijö -> Rinta-Äijö (1838 – 1905) Amalia avioitui vieraille joutuneen Rinta-Äijön uuden omistajan pojan, Samuel Rinta-Äijön (1845 – 1905) kanssa. Tämän avioliiton kautta tämä pääosa Rinta-Äijöä palautui Äijön sukuun. Amalia ja Samuel saivat 8 lasta, joista aikuisiän saavuttivat neljä. Seuraavat jäivät Äijönkylään:

Konstantin -> Ranta-Äijö (puoliso Anna Loviisa Keski-Marttila): 2 taloa

Ranta-Äijö, Rinne-Laturi (Laturinkylässä) + Vaskivuori (Eino Ranta-Äijön

Amerikan-lesken mökki, joutunut vieraille)

Sameli -> Palomäki (Puolisot 1. Maria Iisakint. Yli-Marttila, 2. serkku Elisabet

Samelint. Äijö): 1 talo

Eemil Äijö ( "omantuvan Eemi"): 1 mökki (purettu)

Jaakko Jaakonp. Latva-Äijö (1841 – 1890) taas avioitui Rinta-Äijön tyttären Alpertiina Liisa Samuelint. Rinta-Äijön (1840 – 8.8.1905) kanssa. He saivat 9 lasta, joista aikuisiän saavutti viisi. Seuraavat jäivät Äijönkylään:

Jaakko -> Latva-Äijö (puoliso Maria Sofia Kaaprielint. Yli-Krekola): 2 taloa

Latva-Äijö (2), Rinta-Kala (Elma os. Latva-Äijö, Kalan puolella),

Sameli -> Mäkinen (puoliso Aurora Juhont. Harjunpää) 2 taloa + 1 mökki

Mäkinen, Harjunpää (Suoma Mäkinen), Hietikko (Maija Hietikko os. Mäkinen,

vierailla)

Albert Alfred -> Äijö (puolisot: 1. Heta Tiia Koivuniemi; 2. Maria Sofia Pakkala): 2

taloa: Äijö (Alfred Äijö) Äijö (Eero Äijö, Ikkelänkylä), Äijö (Veikko Antero, vieraille) Kuusela (Aili Äijö)